Valmentajan psyykkiset taidot ja niiden merkitys

Valmentajan psyykkiset taidot | Kaikki valmennus on psyykkistä valmennusta halusimme tai emme. Mitä paremmin tiedostat valmentajana omien psyykkisten taitojen merkityksen omaan toimintaasi, sitä paremmin pystyt tukemaan valmennettavien harjoittelua ja kehittymistä.

Tästä voit tutustua kirjoituksen sisältöön:

• Mitä ovat psyykkiset taidot?

• Psyykkisten taitojen merkitys valmentajalle

• Psyykkiset taidot eri lajien valmentajilla

• Valmentajan psyykkisten taitojen kehittäminen

• 10 vinkkiä psyykkisten taitojen kehittämiseen

• Lopuksi

Urheiluvalmennus ei ole vain fyysisten taitojen ja teknisten suoritusten kehittämistä. Jussi Mäenpää kirjoitti Suomen Valmentajien jäsenlehdessä (3/2024) Erkka Westerlundin kuvailleen valmentajan polkua seuraavasti: "Ensin valmentaja kiinnostuu fyysisestä valmennuksesta, sitten tekniikan opettamisesta, taktiikoista ja lopulta psyykkisistä ominaisuuksista." Vaikka oma fokus ei tällä hetkellä olisikaan psyykkisissä ominaisuuksissa, kannattaa kuitenkin pitää mielessä niiden vaikutus toimintaasi.

Valmentajan rooli vaihtelee paljon lajista ja valmennussuhteesta riippuen. Monessa lajissa valmentaja ei ole ainoastaan taitojen opettaja, vaan myös mentori ja roolimalli, joka vaikuttaa omalta osaltaan urheilijoiden kasvuun, kehittymiseen ja ajatteluun. Valmentajan psyykkiset taidot ovat tässä roolissa yhtä tärkeitä kuin urheilijoiden. Ne auttavat sinua muun muassa tehostamaan omaa vuorovaikutustasi, käsittelemään paineita ja olemaan urheilijoiden tukena haastavissakin tilanteissa.

Mitä ovat psyykkiset taidot?

Psyykkisiä taitoja kutsutaan usein termillä mielen taidot, jotka ovat opittuja taitoja hallita tunteita, mieltä ja ajatuksia. Ne ovat taitoja, jotka ovat harjoiteltavissa ja kehitettävissä aivan kuten fyysiset taidot. Valmentajan psyykkiset taidot ovat merkittävä osa valmennustyötä ja vaikuttavat niin valmentajan omaan toimintaan kuin urheilijoihin. On tärkeä muistaa, että psyykkiset taidot eivät ole irrotettavissa oleva osa valmennusta, vaan läsnä jokaisessa valmennustilanteessa.

Psyykkisiä taitoja ovat esimerkiksi:

• keskittyminen

• paineensietokyky

• rentoutuminen

• itseluottamus

• itsetuntemus

• itsesäätely

• motivaatio

Tämän lisäksi psyykkisiin taitoihin voidaan lisätä vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät taidot, joita ovat esimerkiksi vuorovaikutustaidot, ihmissuhdetaidot, empatia, kyky kuunnella ja kyky luoda luottamuksellinen ilmapiiri.

Psyykkisten taitojen merkitys valmentajalle

Valmentajan psyykkiset taidot vaikuttavat useilla eri osa-alueilla:

• Työskentely: Jotta voit toimia tehokkaasti ja johdonmukaisesti, on tärkeää oppia käsittelemään omia tunteita ja ajatuksia sekä säätelemään niiden vaikutusta käyttäytymiseen. Hyvä itsetuntemus, itseluottamus ja itsesäätelykyky auttavat kohtaamaan haastavia tilanteita ja tekemään järkeviä päätöksiä myös paineen alla.

• Vuorovaikutus: Psyykkiset taidot ovat merkittävässä roolissa valmentajan vuorovaikutuksessa niin urheilijoiden kuin ympäristön kanssa. Hyviä vuorovaikutustaitoja ovat muun muassa empaattisuus, kuuntelemisen taito ja selkeä kommunikointi. Nämä edesauttavat luottamuksen rakentamisessa ja auttavat valmentajaa tukemaan urheilijoiden kehittymistä.

• Ilmapiiri: Rauhallinen, kannustava ja itsevarma valmentaja luo positiivisen ja turvallisen ilmapiirin, joka edistää urheilijoiden kehittymistä ja oppimista.

• Vaikutus urheilijoiden psyykkisiin taitoihin: Valmentajan omat psyykkiset taidot ja niiden vaikutus toimintaan toimivat esimerkkinä urheilijoille. Hyödyntämällä itse tietoisesti psyykkisiä taitoja, lisäät samalla urheilijoiden tietoisuutta niiden tärkeydestä. Tämä todennäköisesti kannustaa myös heitä kehittämään omia psyykkisiä taitojaan.

Psyykkiset taidot eri lajien valmentajilla

Vaikka eri urheilulajit edellyttävät erilaisia teknisiä ja fyysisiä taitoja, psyykkisten taitojen merkitys on keskeistä kaikkien lajien valmentajille. Kaikissa lajeissa tarvitaan keskittymiskykyä, itseluottamusta ja stressinhallintaa. Nämä taidot ovat yhtä tärkeitä oli kyseessä yksilö- tai joukkuelaji. Valmentajan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että valmentajan on hyvä olla tietoinen näistä psyykkisistä tekijöistä ja osattava tukea valmennettaviaan niiden kehittämisessä lajista riippumatta.

Psyykkisten taitojen soveltaminen käytännössä voi vaihdella eri lajien välillä. Kokosin eroista muutamia esimerkkejä:

Joukkuelajit kuten jalkapallo: Joukkueen yhteishengen ja vuorovaikutuksen kehittäminen on tärkeää. Valmentajan on osattava käsitellä erilaisia persoonallisuuksia ja rooleja, sekä luoda joukkueen oma yhtenäinen kulttuuri, joka tukee kaikkien jäsenten psyykkistä hyvinvointia ja joukkueen yhteistä tavoitetta. Joukkuelajeissa valmentajan tulee olla myös taitava ratkaisemaan konflikteja sekä motivoimaan erityisesti heikkojen suoritusten tai tappion jälkeen.

Yksilölajit kuten uinti: Yksilölajeissa urheilijan psyykkinen kestävyys ja keskittymiskyky ovat erityisen tärkeitä. Valmentajan on tuettava valmennettavaa itseluottamuksen rakentamisessa ja paineensietokyvyn kehittämisessä.

Kontaktilajit kuten nyrkkeily: Kontaktilajit vaativat erityistä kykyä käsitellä fyysistä kipua ja aggressiota. Valmentajan on pystyttävä tukemaan löytämään työkaluja hallita näitä tunteita ja tilanteita, jotta ne eivät johda vaarallisiin tilanteisiin tai ylilyönteihin. Avainasemassa ovat psyykkisistä taidoista erityisesti tilanteiden hallinta ja itsehillintä.

Ei-kontaktilajit kuten golf: Suorituksen kannalta ratkaisevaa on suorituksen tasaisuus ja tarkkuus. Valmentajan rooli on auttaa urheilijoita keskittymään yksityiskohtiin ja säilyttämään fokuksen ja rauhan koko suorituksen ajan.

Lajit eläinten kanssa kuten agility tai ratsastus: Lajeissa, joissa ihminen toimii eläimen kanssa, valmentajan on hyvä huomioida valmennettavan lisäksi oman toiminnan vaikutus eläimeen. Lisäksi on tärkeää ymmärtää miten valmennettavan toiminta, vireystila ja mieliala vaikuttavat eläimen toimintaan ja toisinpäin.

Kuten huomaat psyykkiset taidot ovat tärkeitä kaikille valmentajille lajista riippumatta. Jokaisessa lajissa on omat erityispiirteensä, mutta psyykkisten taitojen perusosa-alueet pysyvät samoina. Vaikka valmentaja ei itse ole tekemässä lajisuoritusta, hänen on tärkeä huomioida miten oma toiminta vaikuttaa urheilijan psyykkiseen suoriutumiseen.

Valmentajan psyykkisten taitojen kehittäminen

Valmentajana voit kehittää psyykkisiä taitoja monella eri tavalla. Aluksi on hyvä lisätä tietoisuutta eli ennen kuin voit kehittää taitojasi, sinun on tärkeää tiedostaa psyykkisten taitojen merkitys niin omaan toimintaan kuin urheilijoihin. Aloita siis havainnoimalla ja tutustumalla aiheeseen. Lisää tietoa saat esimerkiksi koulutuksista ja erilaisista materiaaleista, joista jälkimmäisiä on kohtuullisen hyvin saatavilla myös maksutta. Psyykkisten taitojen koulutuksissa pääset tyypillisesti itse ensin harjoittelemaan, joka auttaa sinua soveltamaan saamaasi tietoa.

Harjoittelun säännöllisyys varmistaa taitojen kehittymisen, joten pohdi miten saisit psyykkisten taitojen harjoittelun osaksi omaa arkea ja valmennustoimintaa. Sinun ei tarvitse olla yksin eli voit hyödyntää tarvittaessa psyykkisen valmennuksen asiantuntijoita omien taitojen kehittämisen tukena.

Psyykkisten taitojen kehittämisen keskiössä oman toiminnan ja ajattelun kriittinen tarkastelu eli itsereflektio. On tärkeää, että tunnistat valmentajana omat vahvuutesi ja kehityskohteet sekä miten omat psyykkiset taidot vaikuttavat toiminnassasi ja urheilijoihin. Vertaistuki ja kokemusten jakaminen ovat myös loistava mahdollisuus oivalluksille ja oppimiselle. Näin pääset jakamaan ja kuulemaan kullekin parhaita käytäntöjä psyykkisten taitojen kehittämiseen ja hyödyntämiseen.

Muista, että jokainen meistä on uniikki, joten psyykkisten taitojen kehittämistarpeet vaihtelevat ja eri valmentajille sopii erilaiset menetelmät ja työkalut. Kannustankin kokeilemaan avoimin mielin erilaisia tapoja ja harjoituksia.

10 vinkkiä psyykkisten taitojen kehittämiseen

1. Tunnista ja nimeä tunteesi: Opettele tunnistamaan ja nimeämään omat tunteesi. Tämä auttaa sinua käsittelemään niitä tehokkaammin ja välttämään niiden ei-haluttua vaikutusta toimintaasi ja päätösten tekemiseen.

2. Harjoittele keskittymistä: Vahvista keskittymiskykyä erilaisilla harjoituksilla, kuten mindfulness-harjoituksilla. Hyvä keskittymiskyky auttaa sinua olemaan läsnä hetkessä ja reagoimaan tilanteisiin rauhallisesti.

3. Kasvata paineensietokykyä: Opettele hallitsemaan stressiä ja paineita esimerkiksi hengitysharjoituksilla, liikunnalla tai rentoutumisharjoituksilla. Näin pysyt rauhallisena haastavissakin tilanteissa.

4. Vahvista itseluottamustasi: Työskentele itseluottamuksesi parantamiseksi. Muista onnistumisesi ja vahvuutesi. Pyri asettamaan realistisia tavoitteita itsellesi ja urheilijoillesi.

5. Kehitä vuorovaikutustaitoja: Ole avoin ja kuunteleva. Hyvät vuorovaikutustaidot, kuten aktiivinen kuuntelu ja selkeä kommunikointi, ovat tärkeässä roolissa luottamuksen rakentamisessa urheilijoiden kanssa.

6. Hyödynnä itsearviointia ja reflektiota: Harjoittele säännöllistä itsereflektiota, jossa arvioit omia vahvuuksiasi ja kehitysalueitasi. Tämä auttaa sinua tulemaan tietoisemmaksi omasta toiminnastasi ja sen vaikutuksesta.

7. Hyödynnä koulutuksia ja materiaaleja: Osallistu psyykkisten taitojen koulutuksiin ja käytä saatavilla olevia materiaaleja. Näin voit laajentaa tietämystäsi ja löytää uusia tapoja kehittää omia taitojasi.

8. Kysy tukea ja verkostoidu: Älä pelkää pyytää apua kollegoiltasi tai psyykkisen valmennuksen asiantuntijoilta. Vertaistuki ja kokemusten jakaminen voivat tarjota arvokkaita näkökulmia ja oivalluksia.

9. Innosta ja kannusta urheilijoita: Ole positiivinen roolimalli ja innosta urheilijoitasi kehittämään omia psyykkisiä taitojaan. Toimi esimerkkiä, miten psyykkisiä taitoja voi soveltaa käytännössä.

10. Pidä huolta hyvinvoinnistasi: Muista huolehtia myös omasta hyvinvoinnistasi. Tasapainoinen elämä ja riittävä lepo auttavat sinua pysymään energisenä ja keskittyneenä valmentajana.

Lopuksi

Valmentajan psyykkiset taidot ovat ratkaiseva osa valmentajana toimimista, sillä ne vaikuttavat niin valmentajan omaan toimintaan kuin urheilijoiden kehittymiseen. Nämä taidot, kuten keskittyminen, paineensietokyky ja itseluottamus, eivät ole vain henkilökohtaisia kykyjä, vaan ne ovat opittavissa ja kehitettävissä olevia taitoja. Lajista riippumatta psyykkisten taidot auttavat valmentajaa luomaan positiivisen ilmapiirin, parantamaan vuorovaikutusta ja tukemaan urheilijoiden kehittymistä. Tietoisuuden lisääminen, itsereflektio ja säännöllinen harjoittelu ovat avainasemassa näiden taitojen kehittämisessä. Hyvä valmentaja ei ainoastaan opeta teknisiä taitoja, vaan toimii myös esimerkkinä ja tukena psyykkisten taitojen hyödyntämisessä ja kehittämisessä.

Psyykkiset taidot ovat olennainen osa valmennusta, sillä ne vaikuttavat merkittävästi sekä valmentajan että urheilijoiden kehittymiseen. Kehittämällä näitä taitoja voit parantaa vuorovaikutustasi, hallita paremmin stressaavia tilanteita ja luoda positiivisen ilmapiirin, jossa urheilijat voivat kasvaa ja kehittyä

Jos haluat lisätietoja psyykkisten taitojen kehittämisestä tai kaipaat tukea omassa valmennustyössäsi, olen täällä auttamassa. Ota yhteyttä, niin voimme yhdessä suunnitella, miten voit vahvistaa psyykkisiä taitojasi ja sitä kautta kehittää valmennustasi.

Ota yhteyttä: tiina@twacoaching.fi | www.twacoaching.fi

Kirjoittaja on psyykkinen valmentaja ja valmentajien kouluttaja Tiina Wikström. Tiina on erikoistunut valmentajien taitojen kehittämiseen ja se on ollut sydämen asia jo vuodesta 2017. Tutustu lisää Tiinaan tästä. 

Lähteet / lue lisää

Mäenpää. J. Aikaa valmentajille. Suomen Valmentajien jäsenlehti 3/2024.

Grönberg, S. & Tramm, E. 2022. "Sitten kun se tilanne tulee eteen, että osaatko toimia oikein just siinä hetkessä, että venyykö se sun kuminauha tarpeeks vai pamahtaakse saman tien poikki'' Valmentajien käsityksiä psyykkisten taitojen merkityksestä osana valmentajan työnkuvaa. Pro gradu -tutkielma. Lapin yliopisto. 

Snellman, K. 2019. Psyykkisen valmennuksen koulutusmateriaali Suomen Cheerleadingliitolle. Opinnäytetyö. Haaga-Helia AMK.