Unelmista tavoitteiksi

Onko sulla joku unelma? Sellainen tapahtuma tai hetki, josta haaveilet, mutta et tiedä olisiko se sinulle mahdollista. Omia unelmiaan voi ja pitää tavoitella - mitäänhän ei voi saavuttaa, jos ei edes yritä. Se, että toteutuuko unelma nyt vai joskus tulevaisuudessa, on kiinni käytettävistä resursseista.

Välillä erilaisia unelmia voi olla paljon ja niin kauan kuin ne eivät muutu tavoitteiksi ja konkretiaksi, ne ovat pelkkää unelmointia. Unelmoinnissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta jos koet, että tarvetta päästä nykyisestä tilanteesta toiseen, tarvitaan konkreettisia tavoitteita. Usein jo se, että jäsentelet omaa ajatusta ja pohdit asiaa, vie sinua eteenpäin. Mitä enemmän kohdistat huomiota ja toimintaa kohti olennaisesti tavoitteeseen liittyviä asioita, sitä todennäköisempää tavoitteeseen pääseminen on.

Mikä on tavoite?

Tavoite on päämäärä, jota toiminnalla halutaan saavuttaa. Mitä selkeämpi tavoite on, sitä paremmin se ohjaa toimintaa ja kehityksen seurantaa. Tavoitteenasettelu on prosessi, joka sisältää tavoitteen tunnistamisen ja määrittelyn sekä toimintasuunnitelman. Parhaimmillaan se sisältää myös jatkuvaa arviointia, tavoitteiden muokkaamista tarpeen mukaan sekä palkitsemista.

Nollatulos vai hyvä fiilis?

Tavoitteita on erilaisia. Lopputulostavoite on kilpailun haluttu lopputulos ja se on vertailtavissa muihin. Lopputulostavoite voisi olla esimerkiksi nollatulos tai SM-mestaruus. Suoritustavoite on taas omaan toimintaan liittyvä tavoite ja se voidaan saavuttaa muiden suoriutumisesta huolimatta. Tällainen tavoite voisi olla vaikkapa tietty etenemä. Prosessitavoite on suorituksen laadullinen tavoite ja voi liittyä suorituksen tekniikkaan tai fiilikseen. Tällainen tavoite voisi olla esimerkiksi keskittyminen koiraan koko radan ajan, ohjauksen oikea-aikaisuus tai rento fiilis lähtötilanteessa. Erilaisille tavoitteille on paikkansa. Millainen tavoite motivoi sinua?

Tavoitteiden seuranta

Usein tavoitteeseen päästäkseen tulee laatia välitavoitteita, joiden avulla pystyt seuraamaan prosessin etenemistä. Omat tavoitteet ja välitavoitteet kannattaa kirjata ylös samaan paikkaan, jossa teet niiden seurantaa. Hyviä välineitä tavoitteenasettelun seurantaan ovat erilaiset treenipäiväkirjat ja oman toiminnan reflektoiminen. Jos tuntuu, että treeneissä asiat eivät edisty, mutta olet pitänyt treenipäiväkirjaa tai videoinut omia treenejä, kannattaakin aina välillä katsoa omaa tekemistä vuotta aikaisemmin. Usein huomaat kyllä eron, mutta edistyminen on hidasta, eikä sitä aina itse huomaa.

Millainen on hyvä tavoite?

Hyvä tavoite on suhteutettu voimavaroihin ja käytössä oleviin resursseihin. Parhaimmillaan se tuo energiaa ja pitää motivaatiota yllä. Epäselvästi tai resursseihin nähden ristiriitaisesti asetettu tavoite, todennäköisesti tuo epävarmuutta ja lannistaa. Pahimmillaan se estää tavoitteen saavuttamisen kokonaan.

Yksi tapa tavoitteen määrittelyyn, on käyttää valmista periaatetta. Tällainen on esimerkiksi SMARTER, jossa jokaisella kirjaimella on oma funktio. Jokainen osa-alue auttaa tavoitteen määrittelyssä. Hieman lähteestä riippuen kirjaimilla voi olla erilaisia merkityksiä. Alla olevasta koosteesta saat lyhyen tiivistelmän ja alempana kohdat on vielä käyty läpi tarkemmin. Itselle tavoitteen asettelun alkuvaiheessa valmis malli toimii hyvin, koska se pakottaa pohtimaan tavoitteen asettelun näkökulmasta oleellisia asioita.

S = specific

Tavoitteen tulisi olla mahdollisimman täsmällinen ja konkreettinen. Jos tavoite on esimerkiksi että haluan juosta radalla nopeammin, mistä voit tietää, että olet saavuttanut tavoitteen.

M = measurable

Tavoitteen seurantaa auttaa huomattavasti se, että sitä pystyy mittaamaan. Jos tavoitteena oli olla nopeampi, voit esimerkiksi määritellä tavoitteen, vaikkapa mittaamalla omaa juoksunopeutta tietyllä matkalla. Mikäli tavoite on esimerkiksi rentona pysyminen lähtötilanteessa, voit mitata esimerkiksi omaa sykettä ja tarkastella sitä suorituksen jälkeen.

A = agreed

Jos tavoite koskee myös muita henkilöitä kuten esimerkiksi valmentajaa, on siitä hyvä kertoa kaikille osallisille, koska yhdessä tavoitteen toteutuminen on todennäköisempää.

R = realistic

Kuten aikaisemmin mainittu, sellainen tavoite, joka on oikeasti mahdollista saavuttaa, pitää yllä motivaatiota. Jos tavoite on liian helppo eli saavutat sen hyvin pienellä vaivalla, se ei todennäköisesti toimi motivaattorina. Jos taas tavoite on liian vaikea tai epärealistinen omiin voimavaroihin tai resursseihin nähden, se helposti unohtuu kokonaan tai ei ainakaan motivoi. Jos esimerkiksi haluat koirallesi juoksukontaktit muutamassa kuukaudessa ja pääset treenaamaan satunnaisesti, on epätodennäköistä, että onnistut.

T = timed

Kaikille tavoitteille on hyvä määritellä aika eli koska tavoite on saavutettu oli sitten kyse väli- tai päätavoitteesta. Tavoitteet, jotka on tarkoitus saavuttaa joskus, jäävät usein toiveiksi.

E = ecological

Tavoitteiden tulisi huomioida sinun ja koirasi hyvinvointi. Koska koirat eivät voi vaikuttaa ohjaajan määrittelemiin tavoitteisiin, niitä tulisi tarkastella ohjaajan lisäksi koiran näkökulmasta. Ovatko tavoitteet sellaisia, että ne tukevat koirasi hyvinvointia? Miten koirasi palautuu treeneistä? Miten paljon voitte harjoitella?

R = rewarding

Jotta haluamme saavuttaa tavoitteen, sen tulee olla itselle merkityksellinen. Toisten asettamat tavoitteet tai toisilta kopioidut tavoitteet, tuskin kenelläkään toimivat sellaisenaan vaan jokaisella on taustalla omat itselle tärkeät arvot, joiden perusteella arvioidaan asioiden merkityksellisyyttä itselle. Jos esimerkiksi asetat kilpailullisia tavoitteita, koska niitä kuuluu asettaa, niiden saavuttaminen ei todennäköisesti ole sinulle kovinkaan merkityksellistä.

Tässä kohdassa on myös käytetty palkitsemista eli sen lisäksi mitä saat saavuttamalla tavoitteen voit miettiä, miten palkitset itsesi tavoitteen saavuttamisesta.

Tarvitsetko apua niiden määrittelyssä? Autan mielelläni! Laita viestiä minulle tiina@twacoaching.fi. 

Kirjoittaja on agilityvalmentaja Tiina Wikström, joka on perehtynyt tavoitteisiin ja tavoitteiden asetteluun muun muassa fysioterapeuttina, valmentajana ja Jyväskylän yliopiston liikuntapsykologian opintojen kautta. Tekstissä on käytetty lähteinä muistiinpanoja opiskeluista sekä Arajärven ja Thesleffin kirjaa Suorituskyvyn psykologia (2020).