Psykologinen turvallisuus yksilön näkökulmasta valmennuksessa

Psykologinen turvallisuus yksilön näkökulmasta valmennuksessa | Valmentajan yksi tärkeimmistä tehtävistä on varmistaa ympäristön turvallisuus. Turvallisuus on muutakin kuin alustan tai esteiden kunto. Psykologisesti turvallisessa ympäristössä on mielekästä harrastaa ja se luo turvallisen ympäristön kokeilla ja epäonnistua. Tässä julkaisussa perehdytään Radeckin ja Hullin S.A.F.E.T.Y.-malliin.

Lue lisää 10 keinoa lisätä psykologista turvallisuutta valmentajana

Valmentajan roolissa koen psykologisen turvallisuuden olevan merkityksellinen ja usein vähemmälle huomiolle jäävä seikka valmennuksia suunnitellessa ja toteuttaessa niin seuraympäristössä kuin yksityisellä puolella toimiessa. Psykologisen turvallisuuden on tutkittu vaikuttavan erityisesti työyhteisöissä tuottavuuteen ja tehokkuuteen. Koirien kanssa toimiessa koen ohjaajan kokeman psykologisen turvallisuuden vaikuttavan vuorovaikutukseen niin ympärillä olevan ryhmän kanssa kuin sen parhaan harrastuskaverin eli koiran kanssa.

S.A.F.E.T.Y -malli

Dan Radecki ja Leonie Hull (2018) esittelevät kirjassaan "Psychological Safety - The key to happy, high-performing people and teams" S.A.F.E.T.Y. -mallin, jossa psykologinen turvallisuus on jaettu kuuteen osa-alueeseen. Osa-alueita ovat:

• S = security (turvallisuus)
• A = autonomia (omaehtoisuus)
• F = fairness (oikeudenmukaisuus)
• E = esteem (arvostuksen tarve)
• T = trust (luottamus)
• Y = you (yksilön erityispiirteet, tarpeet, aikaisemmat kokemukset ja tavoitteet)

Mallin mukaan yksilöiden psykologisen turvallisuuden tarve vaihtelee näiden kuuden eri osa-alueen välillä ja myös niiden sisällä. Näinpä jokaisella valmennettavalla on yksilöllinen kokemus psykologisesta turvallisuudesta. Tässä vaiheessa asia alkaakin kuulostaa hurjalta - miten huomioin kaikkien yksilölliset tarpeet.

Radeckin ja Hullin mukaan tavoitteena ei ole toimia niin, että jokaisen valmennettavan osalta huomioisit yksilölliset osa-tekijät ja vahvistaisit niitä. Sen sijaan tavoitteena on ymmärtää, että psykologisen turvallisuuden tarve on yksilöllinen ja vaihtelee eri osa-alueiden välillä (+ niiden sisällä). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että eri ihmiset kokevat tilanteiden psykologisen turvallisuuden eri tavoin.

Tutustutaan sitten psykologisen turvallisuuden S.A.F.E.T.Y. -mallin osa-alueisiin.

Psykologisen turvallisuuden osatekijät ja miten ne vaikuttavat mallin mukaan

S = security eli turvallisuuden tarve

Korkea turvallisuuden tarve: Valmennettava arvostaa rutiineja ja ennakoitavuutta. Valmennettava haluaa etukäteen treenisuunnitelman (mielellään ajoissa) sekä tukea omaan reflektioon eli mahdollisuuden kysyä kysymyksiä ja tarkentaa omia pohdintoja.

Matala turvallisuuden tarve: Valmennettava arvostaa rutiinien rikkomista ja vaihtelevuutta. Valmennettavaa eivät kiinnosta nippelitiedot vaan haluaa ison kuvan ja toimii sen perusteella. Mielellään ei halua ottaa vastaan organisointi - tai vastuutehtäviä.

A = autonomia eli omaehtoisuuden tarve

Korkea omaehtoisuuden tarve: Valmennettava haluaa toimia itsenäisesti, joten harjoituksen yleiset tavoitteet riittää kuten esimerkiksi ratapiirros - ei halua tarkempia yksityiskohtia. Tarvitsee tilaa ja haluaa valita itse eli anna vaihtoehtoja.

Matala omaehtoisuuden tarve: Valmennettava toimii mieluusti yhdessä ryhmän kanssa eikä halua itse tehdä päätöksiä. Arvostaa selkeitä ohjeita ja tarvitsee paljon positiivista vahvistamista ja tukea pystyvyyden kokemiseksi.

F = fairness eli oikeudenmukaisuuden tarve

Korkea oikeudenmukaisuuden tarve: Valmennettava arvostaa ryhmän jäsenten tasapuolista kohtelua ja haluaa tulla kuulluksi. Hänelle perusteluiden tulisi olla merkityksellisiä.

Matala oikeudenmukaisuuden tarve: Valmennettava haluaa keskittyä tekemiseen keskustelun sijaan. Hänellä voi olla voimakkaitakin mielipiteitä eikö ole kiinnostunut yhdessä tehtävistä päätöksistä.

E = esteem eli arvostuksen tarve

Korkea arvostuksen tarve: Valmennettava arvostaa (mieluusti julkisesti) kehuja ja huomiota. Kehittävän palautteen ottaa mieluusti vastaan kahden kesken hienovaraisesti esitettynä. Valmennettavalla vahva ulkoinen motivaatio.

Matala arvostuksen tarve: Valmennettava arvostaa kehuja ja huomiota mieluusti kahden kesken. Hän ei halua tulla vertailluksi muihin ja omaa vahvan sisäisen motivaation.

T = trust eli luottamuksen tarve

Korkea luottamuksen tarve: Valmennettava arvostaa luottamusta ja yhteisöllisyyttä. Haluaa kuulua porukkaan ja motivoituu mieluusti me-muodosta (seura / ryhmä). Hän arvostaa inhimillisyyttä ja empatiaa sekä haluaa, että ihmisillä on hyvä olla yhdessä.

Matala luottamuksen tarve: Valmennettava ei halua olla osa ryhmää ja arvostaa omaa tilaa ja aikaa. Kunnioita siis hänen tapoja toimia.

Y = you eli yksilön erityispiirteet, tarpeet, aikaisemmat kokemukset ja tavoitteet

Yksilön omat erityispiirteet, yksilölliset tarpeet, aikaisemmat kokemukset ja tavoitteet vaikuttavat siihen, mitkä osatekijät ovat juuri hänelle merkityksellisiä.

Miten hyödyntää psykologisen turvallisuuden S.A.F.E.T.Y. -mallia käytännössä?

Jokaisen yksilön tarpeiden huomiointi valmennuksessa ei ajallisesti ole mahdollista, mutta sinun on hyvä valmentajana ymmärtää yksilöiden erilaiset tarpeet ja mahdollisuuksien mukaan tukea niitä. Tärkeintä on kuitenkin luoda sellainen harjoitteluympäristö, jossa on

• ryhmän / seuran yhteinen toimintakulttuuri

• yhdessä laaditut pelisäännöt

• avoin ja erilaisuutta salliva ilmapiiri

Lue lisää miten voit omalla toiminnallasi vaikuttaa yleisesti psykologiseen turvallisuuteen omassa valmannuksessa: 10 keinoa lisätä psykologista turvallisuutta valmentajana 

Kerro minulle mitä ajatuksia mallista herää, voit jakaa ajatuksesi alas kommenttikenttään tai laittaa viestiä tiina@twacoaching.fi

Kirjoittaja on Tiina Wikström, agility- ja hoopersvalmentaja, psyykkinen valmentaja sekä Suomen Agilityliiton liittokouluttaja. Tutustu lisää Tiinaan TÄSTÄ.

Lähteet

Futistohtori. Psykologinen turvallisuus - joukkueen menestymisen tärkein tekijä? https://www.futistohtori.fi/artikkelit/psykologinen-turvallisuus

Radecki, D. & Hull, L. 2018. Psychological Safety.

Työterveyslaitos. Pelotta töissä – psykologinen turvallisuus työyhteisössä. https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/pelotta-toissa-psykologinen-turvallisuus-tyoyhteisossa