Johtajuudesta puhuttaessa mieleen saattaa usein nousta kuvia toimitusjohtajista tai esihenkilöistä yritysmaailmasta. Johtajuus on kuitenkin paljon laajempi ilmiö, ja jokainen valmentaja, riippumatta lajista tai tasosta, toimii johtajana: hän ohjaa, motivoi ja vaikuttaa muihin ihmisiin omalla toiminnallaan.

Johtaminen ei tarkoita käskyjen antamista tai kontrollointia, vaan se on suunnan näyttämistä, innostamista ja yksilöllisen kasvun tukemista — niin urheilussa kuin ihmisenä. Kannustava valmentaja ei ainoastaan opeta teknisiä taitoja, vaan myös rakentaa luottamusta, luo turvallisen oppimisympäristön ja auttaa valmennettavia kehittymään paitsi lajissa myös ihmisinä.

Johtajuus valmentajana voi ilmetä monin tavoin, mutta kaikessa on kyse siitä, kuinka ohjaat, innostat ja tuet valmennettaviasi kehittymään.

Mutta mitä johtajuus oikeastaan tarkoittaa? Miksi jokaisen valmentajan olisi hyvä tunnistaa oma johtajuutensa ja kehittää sitä? Tässä blogijulkaisussa syvennytään siihen, mitä johtajuus valmentajan näkökulmasta tarkoittaa ja miten sitä voisi tietoisesti vahvistaa.

Mitä on johtajuus?

Aloitetaan termiin tutustuminen määritelmästä:

"Johtaminen tarkoittaa tavoitesuuntautunutta organisaation, ihmisryhmän tai toimintojen toiminnan ohjaamista" Baumol 1968

Baumolin määritelmän mukaan toiminta, mihin liittyy ihmisten ohjaaminen on tavalla tai toisella johtamista. Johtajuus ei ole vain titteli - se on ennen kaikkea vaikuttamista toisiin. Johtaja on henkilö, joka ohjaa muita kohti yhteistä päämäärää ja mahdollistaa ohjattavien ja toiminnan kehittymisen.

Johtajuutta on tutkittu paljon eri tieteen aloilla ja sitä voidaan tarkastella eri tyylien kautta kuten:

• Transformatiivinen johtajuus, joka keskittyy vison luomiseen ja inspiraation herättämiseen.

• Transaktiojohtajuus, joka perustuu vaihtosuhteeseen, jossa johtaja asettaa tavoitteita ja palkitsee onnistumisista.

Mutta miten tämä kaikki liittyy valmennukseen? Seuraavaksi tarkastelemme, miksi jokainen valmentaja on myös johtaja ja mitä se käytännössä tarkoittaa.

Miksi jokainen valmentaja on myös johtaja?

Jokainen valmentaja on enemmän kuin lajiteknisten taitojen opettaja – hän voi olla suunnannäyttäjä, esikuva ja/tai innostaja. Valmentajan rooli ulottuu paljon syvemmälle kuin harjoitusten suunnitteluun tai suoritusten arviointiin. Hän vaikuttaa suoraan myös valmennettavien motivaatioon, oppimiseen ja kehittymiseen.

Perinteisessä johtamisessa korostuu usein hierarkia ja auktoriteetti. Valmentava johtaminen perustuu:

• Luottamukseen ja vuorovaikutukseen – Valmentaja luo ilmapiirin, jossa valmennettavat uskaltavat kokeilla, epäonnistua ja oppia.

• Oppimisen ohjaamiseen – Valmentaja ei anna valmiita vastauksia, vaan auttaa valmennettavia löytämään ratkaisuja itse. Tämä lisää itsenäisyyttä ja kehitystä pidemmällä aikajänteellä.

• Tavoitteiden suuntaamiseen – Valmentaja auttaa valmennettavia tunnistamaan omat vahvuudet, asettamaan realistisia tavoitteita ja pysymään motivoituneina niiden saavuttamiseen.

• Esimerkin voimaan* – Valmentaja voi toimia roolimallina ja näyttää omalla toiminnallaan esimerkkiä.

*) Esimerkin voima voi näkyä valmentajan toiminnassa monella eri tasolla. Valmentaja voi toimia esimerkkinä vaikkapa sitoutumisessa, asenteessa ja työskentelyn laatuun liittyvissä asioissa. 

Johtajuuden merkitys valmennuksessa näkyy erityisesti siinä, miten valmennettava kokee itsensä osana ryhmää (tai kyseisessä lajissa) ja miten hän kehittyy pitkällä aikavälillä. Taitava valmentaja ei vain jaa tietoa ja ohjeita, vaan saa valmennettavansa tuntemaan itsensä arvostetuiksi ja kokemaan pystyvyyden tunnetta. Valmentajana onkin tärkeää tunnistaa oman toiminnan vaikutus valmennettavien sisäiseen motivaatioon lajia ja harjoittelua kohtaan.

Valmentajan johtajuuden hahmottamisen avuksi

Valmentajan johtajuutta voidaan myös hahmottaa kahden eri mittarin kautta: Leadership Scale for Sports (LSS) ja Multidimensional Sport Leadership Scale (MSLS). Pääset tutustumaan mittareihin seuraavaksi.

Leadership Scale for Sports

Leadership Scale for Sports (LSS) perustuu Chelladurain ja Salehin kehittämään moniuloitteiseen johtajuusmalliin, jonk avulla voidaan mitata valmentajan toimintaa ja valmennettavien toiveita. Lomakkeen avulla selvitetään kuinka usein valmentaja antaa positiivista palautetta, tukea, ohjausta ja miten demokraattisesti tai autokraattisesti hän toimii.

Lomake sisältää yhteensä 40 kysymystä, joissa arvioidaan valmentajan toimintaa viisi portaisella asteikolla. Lomakkeesta on olemassa kolme eri versiota, jotka ovat toistensa kanssa identtisiä joskin niissä on eri ohjeet vastaajille:

• Urheilijoiden toiveet: Urheilija kertoo, miten toivoisi valmentajan toimivan.

• Urheilijoiden havainnot: Urheilija arvioi, miten valmentaja todellisuudessa toimii.

• Valmentajien itsearviointi: Valmentaja arvioi, miten usein hän toimii tietyllä tavalla suhteessa urheilijoihin.

Tutustu englanninkieliseen lomakkeeseen TÄSTÄ

Multidimensional Sport Leadership Scale

Multidimensional Sport Leadership Scale (MSLS) -mittarissa arvioidaan johtajuutta urheilussa yhdeksän eri osa-alueen kautta. Osa-alueet on jaettu kolmeen johtajuustyyliin (transformatiivinen, transaktio- ja päätöksentekojohtajuus).

Transformatiivinen johtajuus

• Visio: Valmentajan kyky esittää innostava ja optimistinen näkemys valmennettavien tulevaisuudesta. Tämä kuvaa johtajan taitoa luoda yhteinen suunta ja innostaa urheilijoita tavoittelemaan sitä.

• Inspiraatio: Valmentajan positiiviset odotukset ja toiminta, mitkä on suunnattu valmennettavien menestyksen varmistamiseen ja toimintaan sitoutumiseen. Tämä korostaa valmentajan kykyä motivoida urheilijoita ja ylläpitää uskoa omiin kykyihin.

• Ohjaus: Valmentajan toiminta, mikä keskittyy valmennettavien teknisten taitojen opettamiseen ja kehittämiseen. Tämä kuvaa valmentajan kykyä kehittää urheilijoiden lajitaitoja ja suorituskykyä.

• Yksilöllisyys: Valmentajan taito huomioida valmennettavien tarpeet ja odotukset. Tämä viittaa valmentajan kykyyn ymmärtää ja tukea urheilijoita yksilöinä.

• Tuki: Valmentajan kyky tarjota tukea ja kannustusta. Tämä osa-alue kuvaa valmentajan kykyä luoda positiivinen ja kannustava ilmapiiri urheilijoille.

Transaktiojohtajuus

• Positiivinen palaute: Valmentajan toiminta, joka keskittyy hyvän suorituksen ja ponnistelujen tunnistamiseen ja palkitsemiseen. Tämä korostaa valmentajan kykyä antaa rakentavaa ja kannustavaa palautetta.

• Negatiivinen palaute: Valmentajan rankaisukäyttäytyminen, jonka tarkoituksena on hallita valmennettavien sopimatonta käyttäytymistä ja suoritusta. Tämä kuvaa valmentajan kykyä puuttua epätoivottuun käyttäytymiseen ja ohjata urheilijoita oikeaan suuntaan. On tärkeää huomioida, että tämä ei viittaa pelkästään rangaistuksiin, vaan myös korjaavaan palautteeseen.

Päätöksentekojohtajuus

• Aktiivinen johtaminen: Valmentajan päätösten tekeminen joko hajautetusti (ryhmän jäsenet mukana) tai keskitetysti (valmentaja tekee päätökset yksin). Tämä kuvaa valmentajan tapaa tehdä päätöksiä ja sitä, missä määrin urheilijat osallistuvat päätöksentekoon.

• Passiivinen johtaminen: Valmentajan välttely tai viivyttely tärkeitä asioita koskevassa päätöksenteossa. Tämä korostaa valmentajan vastuunottoa ja kykyä toimia tarvittaessa.

Taitava valmentaja osaa myös johtaa

Millainen on taitava valmentaja johtajana? Vaikka johtajuus voi ilmentyä eri tavoilla eri tilanteissa, tietyt ominaisuudet erottavat taitavat valmentajat muista. Tässä muutamia keskeisiä tunnusmerkkejä:

Kuunteleva ja empaattinen: Taitava valmentaja osaa kuunnella ja pyrkii ymmärtää valmennettavien tarpeita. Empatia on keskeinen taito, joka auttaa valmentajaa luomaan turvallisen ilmapiirin, jossa urheilijat uskaltavat ilmaista itseään ja kohdata haasteita avoimesti.

Kannustava ja motivoiva: Motivointi ei tarkoita pelkästään positiivisten sanojen käyttämistä – se on myös valmennettavan sisäisen motivaation tukemista. Taitava valmentaja auttaa löytämään jokaisen yksilölliset vahvuudet ja rakentaa pitkäjänteistä motivaatiota oivalluttamisen ja onnistumisen kokemusten kautta.

Selkeä ja johdonmukainen vuorovaikuttaja: Johtajuus on pitkälti vuorovaikuttamista. Taitava valmentaja osaa antaa palautetta tavalla, joka edistää oppimista ja kehitystä. Johdonmukaisuus on tärkeää – kun valmennettavat tietävät, mitä odottaa, he voivat keskittyä kehittymiseen ilman epävarmuutta.

Itseään kehittävä ja avoin oppimiselle: Valmentaja ei ole koskaan "valmis". Hän reflektoi omaa toimintaansa, ottaa vastaan palautetta ja kehittää jatkuvasti itseään. Tämä voi tarkoittaa lisäkoulutuksia, mentorointia tai uudenlaisten valmennusmenetelmien kokeilemista.

Yksilöllisyyden huomioiva ja joustava: Jokainen valmennettava on erilainen – eri taustat, tavoitteet ja oppimistyylit vaativat yksilöllistä lähestymistä. Taitava valmentaja osaa mukauttaa ohjaustaan, jotta jokainen saa tarvitsemansa tuen kehittymiselle.

Lue lisää valmentajan psyykkisistä taidoista: Valmentajan psyykkiset taidot ja niiden merkitys

Käytännön vinkit valmentajalle oman johtajuuden kehittämiseen

Johtajuus ei ole synnynnäinen ominaisuus, vaan taito, jota voi kehittää läpi elämän. Valmentajana kehittyminen edellyttää säännöllistä itsereflektiota, oppimista ja mukautumista, jotta voi tarjota valmennettaville heidän tarvitsemansa tuen ja samalla voida itsekin hyvin. Tässä muutamia keinoja oman johtajuuden kehittämiseen:

1. Tunnista oma johtamistyylisi

Jokaisella valmentajalla on oma tapansa johtaa. Oletko enemmän autoritaarinen, osallistava vai valmentava johtaja? Oman johtamistyylin ymmärtäminen auttaa sinua hyödyntämään vahvuuksiasi ja tunnistamaan kehityskohtia. Voit myös pyytää palautetta valmennettaviltasi tai kollegoiltasi saadaksesi paremman kuvan vaikutuksestasi. Huomaa, että erilaisissa tilanteissa voi tarvita erilaista johtamisen tyyliä.

2. Kehitä vuorovaikutustaitojasi

Hyvä johtajuus perustuu tehokkaaseen viestintään ja vuorovaikutukseen. Kuuntele aktiivisesti, esitä avoimia kysymyksiä ja varmista, että valmennettavat ymmärtävät sanomasi. Harjoittele myös rakentavan konkreettisen ja tulevaisuuteen suuntaavan palautteen antamista – se auttaa valmennettavia jatkamaan harjoittelua ja kehittämään taitojaan.

3. Ole itseohjautuva ja harjoita itsereflektiota

Valmentajana on tärkeää osata tarkastella omaa toimintaansa kriittisesti. Millaiset päätökset ja toimintatavat ovat tukeneet valmennettavia? Entä missä olisi parannettavaa? Voit pitää valmennuspäiväkirjaa, jossa kirjaat havaintoja omasta toiminnastasi ja sen vaikutuksesta valmennettaviin. Muista kuitenkin aina olla armollinen itseäsi kohtaan, koska sinäkin kehityt jatkuvasti.

Lue lisää valmentajan itsemyötätunnosta: Valmentajan itsemyötätunto: Kuinka kohdata epäonnistumiset rakentavasti

4. Kehitä itseäsi

Tärkeintä on säilyttää mieli avoimena ja kohdata uudet asiat ja tiedot uteliaana. Valmentajana voit kehittyä monella tapaa ja esimerkiksi johtamisen opiskelu voisi olla mielenkiintoinen näkökulma valmennukseen. Opiskelun lisäksi on tärkeää tuoda opittu käytäntöön eli kokeilla ja soveltaa. Näin opit asiasta vieläkin enemmän.

5. Hyödynnä mentorointia ja vertaisoppimista

Valmentajamentori voi tarjota arvokasta näkökulmaa omaan valmennustyyliisi, oivalluttaa eteenpäin ja antaa käytännön neuvoja kehittymiseen. Myös keskustelut muiden valmentajien kanssa ja vertaistuki voivat auttaa sinua tunnistamaan uusia tapoja lähestyä valmennusta ja laajentamaan omaa näkökulmaa.

Tutustu lisää:

• Yhteistyön voima: Mihin valmentajat tarvitsevat vertaisoppimista?
• Mentoroinnista apua omalle valmentajan polulle

6. Ole avoin muutokselle ja kehitykselle

Maailma (ja samalla valmennus) kehittyy jatkuvasti, ja on tärkeää pysyä ajan tasalla uusista menetelmistä. Ole valmis mukauttamaan toimintatapojasi, kokeilemaan uusia lähestymistapoja ja oppimaan niin onnistumisista kuin epäonnistumisista.

Lopuksi

Taitava valmentaja on asiantunteva, mutta myös empaattinen ja kannustava toiminnan johtaja, joka pyrkii luomaan ympäristöä, jossa valmennettavat voivat kehittyä ja kokeilla pelkäämättä epäonnistumista. Valmentajuus on prosessi, joka kehittyy jatkuvasti. Sen kehittäminen edellyttää itsetuntemusta, taitojen harjoittelemista, itseohjautuvuutta ja halua kehittyä. 

Valmentaja ei todennäköisesti ajattele itseään ensimmäiseksi johtajaksi, mutta on kuitenkin tärkeää tunnistaa, että valmentajan rooli on toisten ohjaamista kohti yksilön yksilöllistä ja/tai ryhmän yhteistä tavoitetta. Ja tällöin johtajan määritelmä täyttyy - ole siis ylpeä siitä, että valmentajana sinulla on myös taitoa johtaa toisten toimintaa. 

Psyykkiset taidot ovat olennainen osa valmennusta, sillä ne vaikuttavat merkittävästi sekä valmentajan että urheilijoiden kehittymiseen. Kehittämällä näitä taitoja voit parantaa vuorovaikutustasi, hallita paremmin stressaavia tilanteita ja luoda positiivisen ilmapiirin, jossa urheilijat voivat kasvaa ja kehittyä.

Jos haluat lisätietoja psyykkisten taitojen kehittämisestä tai kaipaat tukea omassa valmennustyössäsi, olen sinua varten. Ota yhteyttä, niin voimme yhdessä suunnitella, miten voit vahvistaa psyykkisiä taitojasi ja sitä kautta kehittää toimintaasi.

Ota yhteyttä: tiina@twacoaching.fi | www.twacoaching.fi

Kirjoittaja on psyykkinen valmentaja ja valmentajien kouluttaja Tiina Wikström. Tiina on erikoistunut valmentajien taitojen kehittämiseen ja se on ollut sydämen asia jo vuodesta 2017. Tutustu lisää Tiinaan tästä.

Lähteet

Chelladurai, P. 2011. Leadership in Sports. https://deporteparatodos.com/imagenes/documentacion/ficheros/20110913133745Packianathan%20Chelladurai.pdf

Gomes, A. R., Simães, C., Morais, C. & Resende, R. 2021. Psychometric Properties of the Multidimensional Sport Leadership Scale: Comparison to Multifactorial Leadership Questionnaire. International Journal of Sport Psychology, 52(3), 189-212.

Rainio, H. 2024. Valmentava johtaminen lähtee omasta asenteesta ja ajattelutavasta. Filosofian akatemia. https://filosofianakatemia.fi/blogi/valmentava-johtaminen-lahtee-omasta-asenteesta-ja-ajattelutavasta

Työterveyslaitos. Mitä on valmentava johtaminen? https://www.ttl.fi/oppimateriaalit/valmentava-johtaminen-iakkaiden-palveluissa/mita-on-valmentava-johtaminen

Wałach-Biśta, Z. 2013. A Polish Adaptation of Leadership Scale for Sports – A Questionnaire Examining Coaching Behavior. Human Movement, 14 (3).